Assyriologia Suomessa

Helsingin yliopisto on ainoa paikka Suomessa, jossa assyriologiaa voi opiskella. Assyriologialla on yliopistossa pitkä maineikas opetus- ja tutkimustraditio: sitä on opetettu vuodesta 1891 – aluksi itämaiden kirjallisuuden alaisuudessa, ja vuodesta 1949 alkaen itsenäisenä oppiaineena. Yli 120-vuotisella perinteellään Helsingin yliopistolla on viidenneksi pisin assyriologinen traditio maailmassa.

Vuosina 1986–2001 Helsinki kehittyi yhdeksi maailman tärkeimmäksi assyriologisen tutkimuksen keskukseksi. Assyrian valtionarkistot -huippuyksikön perustaminen vuonna 1997 laajensi assyriologian opetusta yliopistolla huomattavasti, ja useiden vuosien ajan Aasian ja Afrikan kielten ja kulttuurien laitoksella toimi kansainvälisesti kilpailukykyinen, monipuolinen ja tuottava assyriologian ohjelma. Helsingin yliopistolla vuosina 1999 ja 2005 tehdyissä kansainvälisissä tutkimuksenarvioinneissa assyriologian oppiaine sai korkeimman arvosanan.

Näistä saavutuksista ja laitoksen toistuvista vetoomuksista huolimatta humanistinen tiedekunta ei ole ryhtynyt toimiin assyriologian oppituolin vakinaistamiseksi. Tästä syystä assyriologian oppiaineen katoaminen Suomesta on todellinen uhka.

Voidaan ajatella, että länsimaisen sivilisaation juuria tutkiva assyriologia on hyödytön tutkimusala, joka ei ole tukemisen arvoinen tämän päivän Suomessa. Vastaavasti voitaisiin kysyä, miksi muinaisen historian, antiikintutkimuksen ja raamatuntutkimuksen oppialoja tuetaan huomattavasti suuremmin resurssein, ja miksi niiden olemassaoloa ja merkitystä ei kyseenalaisteta. Nämä alat ovat edustettuina useissa suomalaisissa yliopistoissa monin professuurein ja lehtoraatein. Silti ne ovat ajalliselta näkökulmaltaan assyriologiaa rajatumpia, ja toisin kuin assyriologian (joka kehittyy jatkuvasti nopeasti kasvavan lähdeaineiston myötä), niiden lähdeaineisto ei ole merkittävästi kasvanut viimeisen 500 vuoden aikana.

Assyriologian nykyisellä epävarmalla ja saavutuksiinsa nähden täysin suhteettomalla asemalla Suomessa on lannistava vaikutus nuoriin suomalaisiin assyriologeihin, joita kohtaa näkymä tulevaisuudesta ilman akateemisia toimia alalla. Monet ovat jo joutuneet jättämään alan tai maan. Assyriologian aseman lujittaminen on ainoa tapa turvata oppiaineen tulevaisuus ja säilyttää assyriologisen opetuksen ja tutkimuksen korkea taso Suomessa.

Helsingin yliopiston ”Muinaisen Lähi-idän imperiumit” –huippuyksikkö

Assyriologi, apulaisprofessori Saana Svärdin johtama ”Muinaisen Lähi-idän imperiumit” –huippuyksikkö sai Suomen Akatemialta rahoitusta vuosille 2018-2025. Aidosti monitieteisen huippuyksikön kotipaikkana toimii Helsingin yliopiston humanistinen tiedekunta sekä teologinen tiedekunta. Huippuyksikön tutkimusjakso kattaa Uus-Assyrian, Uus-Babylonian, persialaisten ja hellenististen valtakuntien ajat. Tutkimusaiheissaan huippuyksikkö on etenkin kiinnostunut suurvaltojen asukkaiden identiteeteistä ja siitä, mitä niille tapahtuu, kun vallanpitäjät vaihtuvat ja alueesta tulee isompien imperiumien osa.

Huippuyksikkö jakaantuu kolmeen ryhmään, jotka kukin lähestyvät aihetta eri menetelmin: Antti Lahelman ryhmä arkeologian, Jason Silvermanin ryhmä sosiaalitieteen ja Saana Svärdin ryhmä digitaalisten ihmistieteiden keinoin. Kolmen tutkimusryhmän tutkijat toimivat kiinteässä vuorovaikutuksessa keskenään, ja tarkoituksena on päästä antiikin historioitsijoiden, arkeologien ja yhteiskuntatieteilijöiden dialogista seuraavalle tasolle todellisiin synteesitutkimushankkeisiin. Tiimien keskinäisen yhteistyön mahdollistajana toimivat huippuyksikön neljä työpakettikokonaisuutta: 1) suurvaltaidentiteetit (imperial identities), 2) vähemmistöalueet (marginal and marginalizing regions), 3) maaseudun elämä imperiumin alla (rural life under empire) ja 4) makro/mikroidentiteetit (macro/micro identities).

Suurvallat ja imperiumit muokkaavat yhteisöjä sekä jättävät jälkeensä perintöjä, jotka jäävät usein elämään vielä kauan hallintokausien jälkeen. Mesopotamiasta tiedämme yhä esimerkiksi pyörän, viljelytaidot ja matematiikan. Ihmisten identiteetit erityisine elämäntapoineen ja -kulkuineen niin antiikin aikana kuin modernissa maailmassa ovat valtarakennelmista erottamattomia ja rakentuvat osin sen varaan. Muinainen Lähi-itä, ensimmäisten todellisten suurvaltojen koti, tarjoaa ainutlaatuista meidän päiviimme asti säilynyttä tutkimusdataa identiteetin ja vallan yhteyden sekä niiden välisen dynamiikan tutkimiseen. Tähän saakka vanhoja imperiumeja on tutkittu hieman umpiossa, puhtaina valtarakennelmina ilman tarkempaa analyysiä niiden asukkaista. Muinaisen Lähi-idän imperiumit –huippuyksikkö pyrkiikin nyt selvittämään, miten muuttuvat suurvaltojen valtasuhteet muuttavat identiteettejä (social group identities) sekä elämäntapoja (lifeways) pitkällä aikavälillä.

Tutkimusyksikön tarkka tutkimusjakso alkaa noin 912 eKr. ja jatkuu aina modernin ajanlaskun alkuun. Huippuyksikköön kuuluu tällä hetkellä 26 tutkijajäsentä. Pysyvien jäsenien lisäksi yksiköllä on vaihtuvia kansainvälisiä tutkija- ja luennoitsijavierailijoita sekä yhteistyökumppaneita eri puolilla maailmaa. Osa Suomen assyriologisen tutkimuksen säätiön kirja-aarteista on sijoitettu huippuyksikön kirjastohuoneeseen kiitollisten tutkijoiden käyttöön (Fabianinkatu 24 A).

Jos haluat tietää enemmän huippuyksiköstä ja sen tutkimuksesta, ota meihin yhteyttä!

Yhteystiedot:

Koordinaattori katri.rostedt[at]helsinki.fi

(suomenkielinen teksti: Katri Rostedt)

Kotisivut: www.helsinki.fi/ancient-near-eastern-empires

Muita linkkejä

Myös seuraavissa Helsingin yliopiston tutkimushankkeissa on tehty assyriologista tutkimusta: