Assyriologia Suomessa

Helsingin yliopisto on ainoa paikka Suomessa, jossa assyriologiaa voi opiskella. Assyriologialla on yliopistossa pitkä maineikas opetus- ja tutkimustraditio: sitä on opetettu vuodesta 1891 – aluksi itämaiden kirjallisuuden alaisuudessa, ja vuodesta 1949 alkaen itsenäisenä oppiaineena. Yli 120-vuotisella perinteellään Helsingin yliopistolla on viidenneksi pisin assyriologinen traditio maailmassa.

Vuosina 1986–2001 Helsinki kehittyi yhdeksi maailman tärkeimmäksi assyriologisen tutkimuksen keskukseksi. Assyrian valtionarkistot -huippuyksikön perustaminen vuonna 1997 laajensi assyriologian opetusta yliopistolla huomattavasti, ja useiden vuosien ajan Aasian ja Afrikan kielten ja kulttuurien laitoksella toimi kansainvälisesti kilpailukykyinen, monipuolinen ja tuottava assyriologian ohjelma. Helsingin yliopistolla vuosina 1999 ja 2005 tehdyissä kansainvälisissä tutkimuksenarvioinneissa assyriologian oppiaine sai korkeimman arvosanan.

Näistä saavutuksista ja laitoksen toistuvista vetoomuksista huolimatta humanistinen tiedekunta ei ole ryhtynyt toimiin assyriologian oppituolin vakinaistamiseksi. Tästä syystä assyriologian oppiaineen katoaminen Suomesta on todellinen uhka.

Voidaan ajatella, että länsimaisen sivilisaation juuria tutkiva assyriologia on hyödytön tutkimusala, joka ei ole tukemisen arvoinen tämän päivän Suomessa. Vastaavasti voitaisiin kysyä, miksi muinaisen historian, antiikintutkimuksen ja raamatuntutkimuksen oppialoja tuetaan huomattavasti suuremmin resurssein, ja miksi niiden olemassaoloa ja merkitystä ei kyseenalaisteta. Nämä alat ovat edustettuina useissa suomalaisissa yliopistoissa monin professuurein ja lehtoraatein. Silti ne ovat ajalliselta näkökulmaltaan assyriologiaa rajatumpia, ja toisin kuin assyriologian (joka kehittyy jatkuvasti nopeasti kasvavan lähdeaineiston myötä), niiden lähdeaineisto ei ole merkittävästi kasvanut viimeisen 500 vuoden aikana.

Assyriologian nykyisellä epävarmalla ja saavutuksiinsa nähden täysin suhteettomalla asemalla Suomessa on lannistava vaikutus nuoriin suomalaisiin assyriologeihin, joita kohtaa näkymä tulevaisuudesta ilman akateemisia toimia alalla. Monet ovat jo joutuneet jättämään alan tai maan. Assyriologian aseman lujittaminen on ainoa tapa turvata oppiaineen tulevaisuus ja säilyttää assyriologisen opetuksen ja tutkimuksen korkea taso Suomessa.

Myös seuraavissa Helsingin yliopiston tutkimushankkeissa tehdään assyriologista tutkimusta: