Simo Parpolan Sumerin kielen etymologinen sanakirja ilmestynyt Säätiön julkaisusarjassa

by

Sumerin kieltä on yli 160 vuoden ajan turhaan yritetty yhdistää muihin kieliin, ja sitä pidetään nykyisin yleisesti isolaattina – kielenä, jolla ei ole sukulaisia. Sen sanaston ja sanajohtimien järjestelmällinen vertailu Euraasian suuriin kielikuntiin osoittaa kuitenkin, että kyseessä on uralilainen kieli, joka on kaukaista sukua myös monelle muulle Euroopassa ja Aasiassa puhutulle kielelle.

Tähän sanakirjaan on uralilaisten etymologioiden lisäksi koottu myös indoeurooppalaisissa, altailaisissa, kartvelilaisissa, elamilais-dravidalaisissa ja afroaasialaisissa kielissä löytyvät leksikaaliset paralleelit. Kirjan ykkösosa sisältää sumerin kielellistä asemaa käsittelevän johdannon ja uralilaiset etymologiat 3030 sumerilaiselle sanalle ja sanajohtimelle, jotka kattavat noin kaksi kolmasosaa sumerin perussanastosta. Kakkososa sisältää sumerilaisen ja uralilaisen sanaston semattisen analyysin ja hakemistot sekä johdannon, jossa esitetään uusi teoria sumerilaisten alkuperästä ja saapumisesta Mesopotamiaan.

Kirjan sisältämiä tietoja ei ole koskaan aikaisemmin koottu yhteen saati sitten analysoitu, ja ne avaavat uusia yllättäviä näkymiä sumerilaisten ja uralilaisten ja indoeurooppalaisten kansojen esihistoriaan ja kontakteihin 3000-luvulla eKr. Aikaisemmista teorioista poiketen itämerensuomalaisten alkukoti näyttää etymologisen, arkeologisen ja fyysis-antropologisen evidenssin perusteella sijoittuvan Mustanmeren pohjoispuolelle Dnepr- ja Don-jokien väliselle alueelle, jossa sen lähinaapureita olivat kantagermaaniset ja kanta-arjalaiset kulttuurit lännessä ja kantasumerilainen kulttuuri idässä.

Julkaisutiedot

Simo Parpola, Etymological Dictionary of the Sumerian Language I-II. Publications of the Foundation for Finnish Assyriological Research 16. Winona Lake, IN: The Neo-Assyrian Text Corpus Project, 2016. Pp. xlii + 426 (volume 1), pp. xxviii + 436 (volume 2). Cloth. ISBN 978-952-10-9492-7 (set), ISBN 978-952-10-9493-4 (volume 1), ISBN 978-952-10-9494-1 (volume 2). $149.00. www.eisenbrauns.com (pysyvä tilauslinkki: http://www.eisenbrauns.com/item/PARETYMOL)

Uusi julkaisu: Women and Power in Neo-Assyrian Palaces

by

Suomen assyriologisen tutkimuksen säätiö on julkaissut FT Saana Svärdin kirjan Women and Power in Neo-Assyrian Palaces. Kirja on ilmestynyt sarjassa State Archives of Assyrian Studies (nro 23) ja sitä myy Eisenbrauns.

Power in general and women’s power in particular has been understood mostly in a hierarchical way in earlier research on Mesopotamian women. Hierarchical power structures were important in Mesopotamia, but other kinds of power structures existed as well. This study, which focuses on women in the palaces of the Neo-Assyrian Empire (c. 930-610 BCE), draws attention to heterarchical power relations in which women were engaged in Neo-Assyrian palace milieu. Heterarchical power relations include power relations such as reciprocal power, resistance and persuasion. Although earlier research has certainly been aware of women’s influence in the palaces, this study makes explicit the power concepts employed in previous research and further develops them using the concept of heterarchy. The study is based on primary cuneiform sources and presents a detailed description of of women in Neo-Assyrian palaces. However, it additionally shows that by applying modern theories of power to the study of the ancient texts, one can gain important new insights into the dynamics of ancient society.

SAAS23

Melammu-symposiumi Helsingissä ja Tartossa

by

Melammu-hankkeen yhdeksäs symposiumi ”Conceptualizing Past, Present and Future” järjestetään Helsingissä 18-20.5 ja Tartossa 22-24.5.2015.

Helsingissä tapahtuma on maanantaina ja tiistaina Kielikeskuksen juhlasalissa (Fabianinkatu 26), keskiviikkona Social och Kommunal Högskolanin juhlasalissa (Snellmaninkatu 12). Esitelmät ovat avoimia kaikille kiinnostuneille.

Lisätietoa ja ohjelma Melammu-hankkeen sivuilla.

Report about my defence

by

By Sanae Ito

The public examination of my doctoral dissertation, entitled “Royal Image and Political Thinking in the Letters of Assurbanipal” was held in the main building of the University of Helsinki on 15.4.2015. The Custos was Prof. Jaakko Hämeen-Anttila and the Opponent was Prof. Giovanni-Battista Lanfranchi from the University of Padova.

After my introductory lecture (Lectio praecursoria), Prof. Lanfranchi made comments on and asked questions about the issue of draft and copy, meaning of the preserved royal letters, social institutions in the south, the royal image, and the Assyrian royal ideology, and we discussed these matters for one hour. Most of the Finnish Assyriologists and the people in the related research field, Prof. Simo Parpola, Dr. Raija Mattila, Dr. Sanna Aro-Valjus, Dr. Saana Svärd, Prof. Martti Nissinen, FM Jouni Harjumäki, came to see my defence. They also participated in the dinner party (Karonkka). I was deeply moved by the speech made by Prof. Parpola there.

I am grateful to the Foundation for Finnish Assyriological Research for giving me the financial support in 2012, 2013, and 2014. After the graduation, I will continuously work for the Intellectual Heritage of the Ancient Near East project and then start my own project funded by the Finnish Cultural Foundation. I plan to publish a revised version of my thesis in the SAAS (State Archive of Assyria Studies) series.

Photo by Sanna Aro.