Helsingin yliopistoon uusi ”Muinaisen Lähi-idän imperiumit” –huippuyksikkö

by

Assyriologi, apulaisprofessori Saana Svärdin johtama ”Muinaisen Lähi-idän imperiumit” –huippuyksikkö sai Suomen Akatemialta rahoitusta vuosille 2018–2025. Aidosti monitieteisen huippuyksikön kotipaikkana toimii Helsingin yliopiston humanistinen tiedekunta sekä teologinen tiedekunta. Huippuyksikön tutkimusjakso kattaa Uus-Assyrian, Uus-Babylonian, persialaisten ja hellenististen valtakuntien ajat. Tutkimusaiheissaan huippuyksikkö on etenkin kiinnostunut suurvaltojen asukkaiden identiteeteistä ja siitä, mitä niille tapahtuu, kun vallanpitäjät vaihtuvat ja alueesta tulee isompien imperiumien osa.

Huippuyksikkö jakaantuu kolmeen ryhmään, jotka kukin lähestyvät aihetta eri menetelmin: Antti Lahelman ryhmä arkeologian, Jason Silvermanin ryhmä sosiaalitieteen ja Saana Svärdin ryhmä digitaalisten ihmistieteiden keinoin. Kolmen tutkimusryhmän tutkijat toimivat kiinteässä vuorovaikutuksessa keskenään, ja tarkoituksena on päästä antiikin historioitsijoiden, arkeologien ja yhteiskuntatieteilijöiden dialogista seuraavalle tasolle todellisiin synteesitutkimushankkeisiin. Tiimien keskinäisen yhteistyön mahdollistajana toimivat huippuyksikön neljä työpakettikokonaisuutta: 1) suurvaltaidentiteetit (imperial identities), 2) vähemmistöalueet (marginal and marginalizing regions), 3) maaseudun elämä imperiumin alla (rural life under empire) ja 4) makro/mikroidentiteetit (macro/micro identities).

Suurvallat ja imperiumit muokkaavat yhteisöjä sekä jättävät jälkeensä perintöjä, jotka jäävät usein elämään vielä kauan hallintokausien jälkeen. Mesopotamiasta tiedämme yhä esimerkiksi pyörän, viljelytaidot ja matematiikan. Ihmisten identiteetit erityisine elämäntapoineen ja -kulkuineen niin antiikin aikana kuin modernissa maailmassa ovat valtarakennelmista erottamattomia ja rakentuvat osin sen varaan. Muinainen Lähi-itä, ensimmäisten todellisten suurvaltojen koti, tarjoaa ainutlaatuista meidän päiviimme asti säilynyttä tutkimusdataa identiteetin ja vallan yhteyden sekä niiden välisen dynamiikan tutkimiseen. Tähän saakka vanhoja imperiumeja on tutkittu hieman umpiossa, puhtaina valtarakennelmina ilman tarkempaa analyysiä niiden asukkaista. Muinaisen Lähi-idän imperiumit –huippuyksikkö pyrkiikin nyt selvittämään, miten muuttuvat suurvaltojen valtasuhteet muuttavat identiteettejä (social group identities) sekä elämäntapoja (lifeways) pitkällä aikavälillä.

Tutkimusyksikön tarkka tutkimusjakso alkaa noin 912 eaa. ja jatkuu aina modernin ajanlaskun alkuun. Huippuyksikköön kuuluu tällä hetkellä 26 tutkijajäsentä. Pysyvien jäsenien lisäksi yksiköllä on vaihtuvia kansainvälisiä tutkija- ja luennoitsijavierailijoita sekä yhteistyökumppaneita eri puolilla maailmaa. Osa Suomen assyriologisen tutkimuksen säätiön kirjastosta on sijoitettu huippuyksikön kirjastohuoneeseen tutkijoiden käyttöön (Fabianinkatu 24 A).

Jos haluat tietää enemmän huippuyksiköstä ja sen tutkimuksesta, ota meihin yhteyttä!

Koordinaattori katri.rostedt[at]helsinki.fi

Kotisivut: www.helsinki.fi/ancient-near-eastern-empires

(suomenkielinen teksti: Katri Rostedt)

 

Simo Parpolan Sumerin kielen etymologinen sanakirja ilmestynyt Säätiön julkaisusarjassa

by

Sumerin kieltä on yli 160 vuoden ajan turhaan yritetty yhdistää muihin kieliin, ja sitä pidetään nykyisin yleisesti isolaattina – kielenä, jolla ei ole sukulaisia. Sen sanaston ja sanajohtimien järjestelmällinen vertailu Euraasian suuriin kielikuntiin osoittaa kuitenkin, että kyseessä on uralilainen kieli, joka on kaukaista sukua myös monelle muulle Euroopassa ja Aasiassa puhutulle kielelle.

Tähän sanakirjaan on uralilaisten etymologioiden lisäksi koottu myös indoeurooppalaisissa, altailaisissa, kartvelilaisissa, elamilais-dravidalaisissa ja afroaasialaisissa kielissä löytyvät leksikaaliset paralleelit. Kirjan ykkösosa sisältää sumerin kielellistä asemaa käsittelevän johdannon ja uralilaiset etymologiat 3030 sumerilaiselle sanalle ja sanajohtimelle, jotka kattavat noin kaksi kolmasosaa sumerin perussanastosta. Kakkososa sisältää sumerilaisen ja uralilaisen sanaston semattisen analyysin ja hakemistot sekä johdannon, jossa esitetään uusi teoria sumerilaisten alkuperästä ja saapumisesta Mesopotamiaan.

Kirjan sisältämiä tietoja ei ole koskaan aikaisemmin koottu yhteen saati sitten analysoitu, ja ne avaavat uusia yllättäviä näkymiä sumerilaisten ja uralilaisten ja indoeurooppalaisten kansojen esihistoriaan ja kontakteihin 3000-luvulla eKr. Aikaisemmista teorioista poiketen itämerensuomalaisten alkukoti näyttää etymologisen, arkeologisen ja fyysis-antropologisen evidenssin perusteella sijoittuvan Mustanmeren pohjoispuolelle Dnepr- ja Don-jokien väliselle alueelle, jossa sen lähinaapureita olivat kantagermaaniset ja kanta-arjalaiset kulttuurit lännessä ja kantasumerilainen kulttuuri idässä.

Julkaisutiedot

Simo Parpola, Etymological Dictionary of the Sumerian Language I-II. Publications of the Foundation for Finnish Assyriological Research 16. Winona Lake, IN: The Neo-Assyrian Text Corpus Project, 2016. Pp. xlii + 426 (volume 1), pp. xxviii + 436 (volume 2). Cloth. ISBN 978-952-10-9492-7 (set), ISBN 978-952-10-9493-4 (volume 1), ISBN 978-952-10-9494-1 (volume 2). $149.00. www.eisenbrauns.com (pysyvä tilauslinkki: http://www.eisenbrauns.com/item/PARETYMOL)